Annan päivä

Entisajan suomalaiset pitivät Annan päivää 9.12. merkkipäivänä, sillä silloin perinteisesti aloitettiin jouluvalmisteluista tärkeimmät eli suursiivous, joululeivonnaisten teko ja jouluoluen pano. Vaikka kaikkia jouluruokia ei nykyisin tehdäkään itse, sopii Annan päivä merkiksi jouluaskareiden alkamisesta edelleenkin.

Nykypäivän suomalaisen jouluaskareet koostuvat paitsi siivouksesta ja ruokien valmistuksesta myös joululahjojen hankkimisesta, joulutervehdysten postittamisesta, kodin joulukoristelusta, erilaisten joulumyyjäisten valmisteluista, perheen jäsenten kuusijuhlista ja pikkujouluista.

Lähes kaikkia jouluruokia on saatavissa kaupoista valmiina, mutta edelleenkin monissa perheissä joulu valmistellaan mieluiten itse. Joulutorttuja ja piparkakkuja sekä joulukoristeita ja joulukortteja tehdään lasten kanssa yhdessä.

Hyväntekeväisyys

Joulun alla suomalaiset herkistyvät muistamaan eri tavoin vähäosaisia. Pelastusarmeijan joulupadat ovat ilmestyneet kaupunkien vilkkaimmille kaduille eri puolille Suomea jo vuodesta 1906.

Suomen seurakunnissa järjestetään myös Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia, joiden yhteydessä kirkossa kerätään kolehti, jonka tuotto välitetään Suomen lähetysseuran kautta Aasian ja Afrikan ihmisten hyväksi. Kauneimmat joululaulut -tilaisuus on monelle avun antamisen mahdollisuuden lisäksi tullut tärkeäksi joulumielen herättämis- ja rauhoittumishetkeksi.

Joulukalenteri

Lapsille, joiden juhla joulu on aina erityisesti ollut, joulun tuloa on havainnollistettu jo vuosikymmenien ajan joulukalenterin avulla. Joulukalenteri auttaa lapsia laskemaan päiviä joulukuun 1. päivästä aina 24. päivään, jolloin Joulupukki saapuu suomalaisiin koteihin.

Joulukalenteri-perinne tuli Saksasta Suomeen 1910-luvulla. Entisaikaan koko kylä saattoi ihailla saman kalenterin luukkujen alta yleensä Raamatun joulukertomuksiin liittyviä kuvia. Nykyisin lapsella on vähintään yksi oma kalenteri, jonka luukun takana on kuva, makeinen tai jokin pieni esine. Kuva-aiheetkin ovat useimmiten joulupukkeja, tonttuja, eläimiä tai suosittuja elokuvahahmoja.

Jouluoljet

Jouluoljilla on paljon tunnearvoa suomalaisessa joulun vietossa. Entisaikoina jouluoljet levitettiin lattialle kaikkialla Pohjolassa. Olkiin uskottiin liittyvän taikavoimaa, joka takasi tulevan vuoden sadon. Toisaalta oljet edustivat kristillistä perinnettä, sillä Jeesus-lapsi syntyi talliin pehmikkeinään olkia. Olkien levittäminen toi myös käytännöllistä mukavuutta entisajan kylmänvetoisille lattioille. Nykypäivänä olkikoristeet ovat yhä olennainen osa suomalaista joulukotia.