Hautakynttilät

Aattoiltapäivän hämärtyessä on suomalaisilla tapana käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilä omaistensa haudoille. Näin pimeä hautausmaa muuttuu kauniiden muistojen kynttilämereksi. Tapa yleistyi viimeisten sotavuosiemme jälkeen ja aluksi kynttilöitä sytytettiin sankarihaudoille. Nyt lähes joka toinen suomalainen käy omaistensa haudoilla hiljentymässä jouluaattona. Haudalla hiljentymisen jälkeen mennään aattohartauteen kirkkoon.

Jouluaatto

Suomalaisten kotien joulukuusi pystytetään ja koristellaan viimeistään jouluaatton aamuna. Naapureille tai tuttaville voidaan vielä viedä viime hetken joulukukkia tai muita tervehdyksiä. Linnuille laitetaan iso kauralyhde pihalle ja lintulaudalle jyviä. Katso eläinten joulu

Kello kaksitoista alkaa monien suomalaiskotien jouluaaton vietto. Tällöin välitetään television ja radion kautta Suomen Turusta joulurauhan julistus koko maahan. Tässä vanhanaikaisessa pergamenttikääreestä luetussa tekstissä kehotetaan kansalaisia viettämään juhlaa hartaasti ja rauhallisesti ja toivotetaan kaikille hyvää joulua. Viimeistään tässä vaiheessa virittäytyy nykysuomalainenkin joulutunnelmaan.

Joulurauhan julistuksen jälkeen kokoonnutaan joulupuurolle. Suomalainen joulupuuro on riisistä valmistettua puuroa, johon on kätketty manteli. Sille, jonka lautaselle manteli osuu, uskotaan tulevan erityisen onnellinen uusi vuosi.

Aattoiltapäivän hämärtyessä on suomalaisilla tapana käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilä omaistensa haudoille. Näin pimeä hautausmaa muuttuu kauniiden muistojen kynttilämereksi. Tapa yleistyi viimeisten sotavuosiemme jälkeen ja aluksi kynttilöitä sytytettiin sankarihaudoille. Nyt lähes joka toinen suomalainen käy omaistensa haudoilla hiljentymässä jouluaattona. Haudalla hiljentymisen jälkeen mennään aattohartauteen kirkkoon.

Suomalainen joulu ilman saunaa ei ole täydellinen. Seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista käy aattona joulusaunassa. Joulusaunasta käydään vilvoittelemassa raikkaassa talvisäässä ja rohkeimmat pyörähtelevät välillä lumihangessa. Katso joulusauna

Alkuillasta on lopulta jouluaterian aika. Perinteiseen jouluateriaan liittyy yleensä jouluevankeliumin lukeminen ja jouluvirsi. Pöytään katetaan paras pöytäliina, parhaat astiat ja lautasliinat. Joulupöydän ympärille kokoontuu koko juhlaväki ja siinä viivytään pitkään. Joulupöydässä ruokaa on ylenpalttisesti, sillä vanhan sanonnan mukaan jouluna saa syödä yölläkin. Katso jouluruoka

Jos aattoateria on aikuisille joulun kohokohta, niin lapsille tärkein hetki seuraa yleensä aterian jälkeen. Kihelmöivä odotus ja jännitys tarttuu lapsista aikuisiin ja jokainen huomaa odottavansa kopinaa ja ääniä, jotka tarkoittavat, että Joulupukki astuu sisään. Monessa perheessä tässä vaiheessa on syytä aloittaa laulu: "Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki. Eikö taakka paina selkää, käypä tänne emme pelkää..."

Pukki saapuu taloon ja kysyy: "Onko täällä kilttejä lapsia ?" Vastausten jälkeen Joulupukin kanssa vaihdetaan kuulumisia ja lauletaan joululauluja. Rohkeimmat pääsevät istumaan pukin syliin. Lopulta Joulupukki avaa ison lahjasäkkinsä. Lahjojen jaon jälkeen Joulupukin onkin aika siirtyä seuraavaan ja yhä seuraavaan taloon, kunnes lopulta hän pääsee palaamaan takaisin kotiinsa Suomen Lappiin, Korvatunturille. Katso joululahjat

Aattoilta kuluu rattoisasti lahjojen parissakin, mutta monissa kodeissa ohjelmaan kuuluu vielä tunnelmallisten joululaulujen laulamista, television tai radion jouluohjelmien katselua tai jouluyön messussa käynti.

Joululahjavalvojaiset

Joululahjavalvojaiset ovat mukava tapa valmistaa talkoilla joululahjoja, -koristeita, -kortteja tai ruokia. Niitä voidaan järjestää ystävien ja perheiden kesken. Yleisempää on kuitenkin yhdistysten, seurojen, päiväkotien ja koulujen myyjäisiään varten järjestämät joululahjavalvojaiset. Askartelun ohessa valvojaisissa maistellaan glögiä, pipareita ja joulutorttuja sekä kuunnellaan joululauluja.

Joulupäivä

Suomessa joulupäivä vietetään useimmiten perinteisesti rauhallisesti kotona. Lapset leikkivät uusilla leluillaan tai pelaavat lautapelejä, aikuiset kuuntelevat joulumusiikkia, lukevat tai vain lepäilevät ja nauttivat joulurauhasta. Kotoa poistutaan yleensä vain joulukirkkoon.

Joulupäivän jumalanpalvelus on aamuvarhaisella ja silloin kynttilöiden valaisema kirkko on kauneimmillaan. Ennen joulukirkkoon mentiin hevosen vetämässä reessä ja kirkosta pois tullessa ajettiin kilpaa kotiin. Ensin kotiin päässeellä uskottiin olevan seuraavana vuonna paras sato-onni.

Reki oli yleensä täynnä väkeä ja reen jalaksillakin oli kyytiläisiä. Valjaissa kilisivät kulkuset. Nykyisinkin joulupäivän kirkossa on paljon väkeä, mutta moni on korvannut sen aattoillan hartaudella. Joka tapauksessa joulun aikaan kirkossa käy moni sellainenkin, joka ei muuten juurikaan kirkossa käy.

Joulupukin vierailu

Lapsille jouluaaton tärkein hetki seuraa yleensä aterian jälkeen. Kihelmöivä odotus ja jännitys tarttuu lapsista aikuisiin ja jokainen huomaa odottavansa kopinaa ja ääniä, jotka tarkoittavat, että Joulupukki astuu sisään. Monessa perheessä tässä vaiheessa on syytä aloittaa laulu: "Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki. Eikö taakka paina selkää, käypä tänne emme pelkää..."

Pukki saapuu taloon ja kysyy: "Onko täällä kilttejä lapsia ?" Vastausten jälkeen Joulupukin kanssa vaihdetaan kuulumisia ja lauletaan joululauluja. Rohkeimmat pääsevät istumaan pukin syliin. Lopulta Joulupukki avaa ison lahjasäkkinsä. Lahjojen jaon jälkeen Joulupukin onkin aika siirtyä seuraavaan ja yhä seuraavaan taloon, kunnes lopulta hän pääsee palaamaan takaisin kotiinsa Suomen Lappiin, Korvatunturille.