Adventtiaika

Vuoden pimeimpänä aikana, neljä viikkoa ennen joulua, alkaa suuren joulujuhlan odotus: adventtiaika. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina on Suomen kirkoissa jo sadan vuoden ajan kajahtanut Hoosianna-hymni.

Adventtitraditioon kuuluu kynttilän sytyttäminen jokaisena adventtisunnuntaina. Ensimmäisenä adventtina sytytetään vain yksi neljästä kynttilästä, toisena toinen ja kolmantena kolmas, kunnes viimeisenä adventtina palaa liekki neljässä erimittaisessa kynttilässä. Näin joulun valo lisääntyy juhlan lähetessä: Ensimmäisenä syttyy joulun odotuksen, toisena jouluilon, kolmantena joulurauhan ja neljäntenä rakkauden kynttilä.

Monilla paikkakunnilla avataan adventtina valaistu joulukatu vakiintunein juhlamenoin soittokuntineen ja juhlapuheineen. Keskeiselle paikalle pystytetty loistelias yhteinen joulukuusi ja joulukadun tunnelmalliset valot ovat monelle perheelle mieluinen vierailukohde.

Joulukatu

Monilla paikkakunnilla avataan adventtina valaistu joulukatu vakiintunein juhlamenoin soittokuntineen ja juhlapuheineen. Keskeiselle paikalle pystytetty loistelias yhteinen joulukuusi ja joulukadun tunnelmalliset valot ovat monelle perheelle mieluinen vierailukohde.

Vuodesta 1947 koko Suomen virallinen joulukatu on ollut Helsingin Aleksanterinkatu, joka avataan adventin aattona juhlapuheiden ja soittokunnan säestyksellä.

Joulukoristeet

Koska joulun ajasta halutaan nauttia mahdollisimman pitkään, joulukoristeet otetaan esiin jo adventtina. Ikkunaverhot vaihdetaan jouluverhoihin ja pöytäliinat joululiinoihin. Piha koristellaan jouluvaloin, ulko-oville laitetaan jouluseppeleet ja ikkunoihin adventtitähti ja sähkökynttelikkö.

Joulun koristelu on nykyisin usein sekoitus vanhaa perinnettä ja uusia vaikutteita. Vanhaa perinnettä edustavat olkikoristeet. Kaunis maalaistuvan perinnekoriste himmeli on kattoon ripustettava askartelun taidonnäyte. Olkipukit ja erilaiset kuuseen ripustettavat nauhat, tähdet, enkelit ja tontut ovat suosittuja. Suomalaiset suositut ikivihreät kasvit kataja ja puolukanvarvut sekä kävyt puolestaan ovat hyviä ovi- tai kynttiläseppeleen aineksia.

Sulassa sovussa vanhanaikaisten olkikoristeiden kanssa ovat joulun perinteiset hopean- ja kullanhohtoiset tai puna-vihreät koristeet. Tyypillisiä aiheita ovat jouluenkelit, tontut ja linnut. Kynttilä- ja kukka-asetelmat ovat myös olennainen osa joulukoristelua.

Joulukukat

Suomalaisten suosimia joulukukkia ovat kirkkaanpunainen joulutähti, tuoksuva hyasintti ja punainen tulppaani. Erilaiset asetelmat ja kukkakorit ovat hyviä lahjoja tai tuliaisia joulun aikaan.

Monissa muissa maissa tavallinen joulukoriste, onnea tuottava mistelinoksa on Suomessa otettu vastaan lähinnä pikkujoulukoristeena. Suomalainen vastine mistelinoksalle on metsissä kasvava puolukanvarpu.

Jouluvalot

Joulu on valon juhla monessakin mielessä. Jouluvalot liittyvät kristilliseen sanomaan, Jeesuksen tuloon maailman valkeudeksi. Suomessa eletään jouluna vuoden pimeintä aikaa, johon jouluvalojen loiste on tervetullut piristys. Suomalaiset koristavat pihansa sähkövaloin sekä lumi- ja jäälyhdyin. Kaikkein rakkain jouluvalo on kuitenkin edelleen kynttilän liekki.